Kalastusmatkailun ja matkailukalastuksen imagon parantaminen sekä kestävän vapaa-ajankalastuksen tavoitteellinen kehittäminen

Kalastusmatkailua vai matkailukalastusta – mitä eroa niillä on?

Kalastusmatkailun kohderyhmä ovat aktiivikalastajat, joiden harrastuksiin kalastus jo kuuluu. Kalastusmatkailun kohdeasiakkaat ovat lähtökohtaisesti jo perehtyneet aihepiiriin ja ovat kalastuskohteen suhteen valikoivia. Kalastusmatkailu käytännössä perustuu riittävään saalisvarmuuteen. Kohde kiinnostaa, jos sieltä esim. löytyy runsaasti suurikokoisia luonnonkaloja. Vaativien asiakkaiden huippukohteet ovat tyypillisesti säädeltyjä niin pyyntimuotojen, kalastajamäärien, saaliskiintiöiden kuin ala- ja välimittojenkin osalta – riittävällä kalastuksensäätelyllä taataan hyödynnettävän resurssin säilyminen ja kasvu.

Kalastusmatkailijat voivat olla omatoimisia tai myös hyödyntää esim. kalastukseen erikoistuneita opaspalveluja. Heille saatetaan markkinoida kokonaispaketteja, jotka sisältävät kalastuksen ja opaspalvelujen lisäksi myös ruokailut, majoitukset ja muutkin oheispalvelut. Kalastusmatkailun vaikutukset paikallis- ja aluetalouteen voivat olla merkittäviä (esim. Mörrum-joki Ruotsissa).

Matkailukalastuksella tarkoitetaan laajempaa eri matkailupalveluita käyttävää kohderyhmää, joille kalastustoiminta voi olla yksi elämys muun lomailun ohessa, mutta ei itse matkan tarkoitus. Matkailukalastuksen kohderyhmällä ei tarvitse ennakolta olla tietoa tai aiempaa kokemusta kalastuksesta. Palvelun tarjoajat ovat mahdollisesti monialatoimijoita, ja matkailukalastustoimintaa harjoitetaan muiden ohjelmapalveluiden yhteydessä.

Miten Iisalmen reitillä?

Rehevän Iisalmen reitin vahvat kalakannat ja saalisvarmuus luovat mahdollisuuden kehittää ja tarjota kalastajille palveluita. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa alueelle on mahdollista muodostaa matkailukalastustoimintaa (esim. kuhan, hauen ja eri särkikalalajien kalastus), joka tukee ja täydentää nykyistä matkailutoimintaa. Tällaista toimintaa alueella jo onkin, esim. Haapaniemen Matkailulla ja Jokiniemen Matkailulla.

Alueen joihinkin reheviin ja kalaa runsaasti tuottaviin järviin voisi myös ajatella perustettavan uusia, esimerkiksi ison kuhan, erityiskalastuskohteita. Kalastusmatkailua varten tarvittava vakaa toimintaympäristö vaatii kuitenkin muun kalastuksen säätelyä ja kalakantojen suunnitelmallista hoitoa. Nykyisiä erityiskalastuskohteita alueella ovat mm. Pitkäkoski sekä Viannankoski, joiden houkuttelevuus perustuu osin istutuksiin (mm. kirjolohi). Kalastusmatkailun laajempi tuotteistaminen ja erityisesti ulkomaan markkinointi olisi hyvä pyrkiä toteuttamaan yhteistyössä suurten toimijoiden, kuten Kuopio-Tahkon tai Saimaan alueen toimijoiden kanssa.

Kestävä vapaa-ajankalastus

Ekologisesti kestävä kalastus edellyttää saaliskalojen valikointia. Yksittäiseen kohteeseen kohdistuva kova kalastuspaine johtaa suurten yksilöiden vähenemiseen ja kalakannan taantumiseen, mikäli saalismäärää ei rajoiteta ja/tai tietyn tyyppisten kalojen vapauttamista vaadita. Laajalti käytettynä valikoimattomat pyydykset, kuten kalaverkot, ovat tästä näkökulmasta haaste. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja osaa toimenpiteet kalojen turvalliselle vapauttamiselle ja käsittelee kalaa muutoinkin asianmukaisesti.

Kalastusmatkailun, matkailukalastuksen ja kotitarvekäytön yhteensovittaminen

Arviot kohdevesien tuottavuudesta ja hyödyntämisasteesta tulisivat olla peruslähtökohtana kalastusmatkailuun perustuvan liiketoiminnan suunnittelulle. Kalastusmatkailun perustaminen jo valmiiksi vahvasti saaliina hyödynnettävien kalakantojen varaan on haasteellista; heikot saaliit tai pienikokoiset kalat eivät houkuta kalastusmatkailijoita. Rikkonaiset vesialueiden omistussuhteet ja eri intressit rajallisten kalavarojen hyödyntämistavassa voivatkin luoda epävarmuutta kalastusmatkailun harjoittamiseen. Heikosti säännellyissä kohteissa kalastusmatkailuyrittäjällä ei ole mahdollisuutta hallita muusta pyynnistä aiheutuvaa riskiä kalakantojen vaihteluun ja saalisvarmuuteen. Toimintaympäristön tulisi olla mahdollisimman vakaa, jotta kalastusmatkailutoimintaan on mahdollista investoida. Tämä voi vaatia rajoituksia/rauhoituksia muulta pyynniltä.

Keskeistä on yhteistyö vesialueen omistajien, kalatalousalueen ja kalastusmatkailuyrittäjien välillä. Palveluja tarjoavien tahojen keskinäinen verkostoituminen ja laajojen palvelukokonaisuuksien luominen voi lisäksi olla markkinoinnin kannalta kannattavaa. Kalatalousalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat (KHS) ovat tärkeä työkalu myös kalastusmatkailun edistämisessä ja sille osoitettavien kohdealueiden luomisessa. KHS:ssä määritellään kalataloudellisesti merkittävät alueet sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailuun hyvin soveltuvat alueet (kalastuslaki § 36). Itä-Suomessa kalastusmatkailua pyritään paraikaa edistämään myös hanketoiminnan kautta (laadukas kalastusmatkailu Itä-Suomessa).

Niillä vesillä, joilla kalastuspaine on jo valmiiksi korkea, voi olla mahdollista toteuttaa matkailukalastusta osana muuta (luonto)matkailua. Kohderyhminä esimerkiksi ulkomailta tulevat matkailijat, joille jo pelkkä kalastuskokemus voi olla elämys.