Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan rajaseudulla

Koskenjoen valuma-alue (669,47 km²) sijaitsee lähes kokonaan Kiuruveden kaupungin alueella lukuun ottamatta sen luoteisosan pienvesien latvoja, jotka sijaitsevat Pyhännän kunnan alueella, sekä Korpijoen latvavesiä, jotka lähtevät Pyhäjärven kunnan puolelta.

Koskenjoen valuma-alueen keskusjärvenä toimii Osmanginjärvi. Alueella sijaitsee myös pinta-alaltaan suuri, mutta syvyydeltään matala Näläntöjärvi. Muutoin alue on vähäjärvistä (järvisyys 2,87 %) ja tyypillisiä vesistöjä alueella ovat pienet tummavetiset ja rehevät joet.

Osmanginjärvi.

Rikkajoen latvoilta Kiuruvedelle

Valuma-alueen pohjoisilta suoalueilta saa alkunsa Rikkajoki, joka laskee Näläntöjärveen.

Rikkajoen Myllykoski elokuussa 2012.

Näläntöjärvestä lähtee Jylängönjoki, jonka alkuosa esiintyy kartoilla myös Remesjoen nimellä. Luoteesta Jylängönjokeen yhtyy Lahnajoki, joka laskee Lahnasesta, ennen joen päättymistä Osmanginjärveen. Lännestä Osmanginjärveen virtaa Korpijoki.

Osmanginjärvestä lähtee Pölhönjoki, jonka nimi muuttuu myöhemmin Koskenjoeksi. Kyseinen joki laskee Kiuruveteen ja Poroveden alueelle Kiuruveden keskustan läheisyydessä.

Vähävetinen Rikkajoen Myllykoski elokuun loppupuolella 2018.

Koskenjoen valuma-alueen pintavesien ekologinen tila

Koskenjoen valuma-alueen tärpit:

• Vahvan haukikannan omaava Näläntöjärvi on alle metrin keskisyvyyden omaavista järvistä Suomen suurin.

• Pölhönjoki-Koskenjoella mitataan Pohjois-Savon maakunnan jokien korkeimpia fosforipitoisuuksia