Metsä on järvimaiseman kruunu
Metsät ovat Iisalmen reitin alueen rikkaus siinä missä vesistötkin. Molemmat tarjoavat ihmisille mahdollisuuden monipuoliseen virkistyskäyttöön sekä elinkeinoon. Hyvä metsänhoitotapa huomioi aina myös vesiensuojelun.
Metsätalous
Metsät ovat Iisalmen reitin alueen rikkaus siinä missä vesistötkin. Molemmat tarjoavat ihmisille mahdollisuuden monipuoliseen virkistyskäyttöön sekä elinkeinoon. Hyvä metsänhoitotapa huomioi aina myös vesiensuojelun.
Iisalmen reitin pinta-alasta pääosa eli 75 % on metsätalousmaata, josta talousmetsiä on noin 95 % ja kolmasosa turvemaita. Hakkuukertymän ja metsänhoitotoimenpiteiden määrä on ollut alle tavoitteen. Metsäteollisuuden mahdollisten investointien myötä puun tarve, hakkuupinta-alat ja hoitotoimenpiteet ovat kasvamassa. Pohjois-Savon metsäohjelman (2021–2025) tavoitteena on kasvattaa talousmetsien kestäviä hakkuumahdollisuuksia.
Metsätalouden ympäristövaikutuksia tulee pyrkiä minimoimaan ja vesiensuojelutoimenpiteitä tehostaa osana talousmetsien metsänhoitotoimenpiteitä, jotta vesien tila paranee tai hyvä tila ylläpidetään. Viime vuosina tehtyjen Luken tutkimusten mukaan metsäojitusten aiheuttaman vesistökuormituksen määrää on aiemmin aliarvioitu. Nykyinen metsälaki mahdollistaa aiempaa monipuolisemman metsänhoidon; myös jatkuva kasvatus on metsänomistajalle nykyään mahdollista, joka voi etenkin turvemailla olla vesistövaikutusten kannalta perinteistä avohakkuumallia kestävämpi ja tuottavampi metsänhoitotapa.
Pohjois-Savon metsäohjelma, sertifiointi (PEFC, FSC) sekä tuoreimmat suositukset ja ohjeet toimivat hyvänä pohjana myös vesiensuojelun toteuttamisessa. Kun tarvittavat toimenpiteet tehdään laajalla alueella laadukkaasti, voidaan metsätalouden vesistövaikutusten hallinnassa saavuttaa riittävä perustaso. Tämä vaatii sen, että ohjeistukset saadaan jalkautettua käytäntöön metsänomistajille saakka.
Ongelmaksi on tunnistettu metsänomistuksen pirstaleisuus (Iisalmen reitillä on noin 7000 metsätilakokonaisuutta) sekä metsätalousneuvonnan ja päätöksenteon laaja-alainen vaativuus. Iisalmen reitillä kehitetään kestävän metsätalouden neuvontaa, suunnataan se metsäneuvojille ja jaetaan perusteltua tietoa kaikille toimijoille.
Metsätalouden vesistökuormitus koostuu metsäojitusten, uudishakkuiden ja maanmuokkauksen sekä lannoitusten aiheuttamasta ravinne-, humus-, metalli- (mm. elohopea), happamuus- ja kiintoainekuormituksesta. Metsätalouden aiheuttamia vesistövaikutuksia on havaittavissa erityisesti pienemmillä latvavesillä, joilla metsätalous on merkittävin maankäyttömuoto. Iisalmen reitillä tällaisia alueita löytyy esim. Koskenjoen, Salahminjärven sekä Sonkajärven reitin valuma-alueilta. Erityisesti eroosioherkimmillä alueilla kiintoainekuormitus voi aiheuttaa paikallisia vesiensuojeluhaasteita.