Iisalmen reitti

 

Vesi yhdistää

 

Vesireitit ovat olleet ihmiselle aina luonnollinen tapa liikkua. Vuoksen vesistöön kuuluvalla Iisalmen reitillä sijaitsevien kuntien nimissä vesi ja järvien eri muodot ovat vahvasti näkyvissä. Vesireiteillä on ollut ratkaiseva vaikutus paikallisten kulttuurien ja vuorovaikutustapojen muodostumiseen. Kaupankäynti ja muu yhteiselo on tapahtunut siellä, minne veneellä on helpoiten päässyt. Nykyään vesistöjen virkistyskäyttö on ohittanut kaupallisen käytön useimpien vesireittien hyödyntämisessä. Vesi on kuitenkin läsnä elämässämme jatkuvasti ja ilman sitä emme tule toimeen.

Kunnissa vesiasioita katsotaan monesta näkökulmasta. Vesihuolto ja jätevesien käsittely on kunnan järjestettävä ja hulevesisuunnittelu on huomioitava infran kehittämisessä. Lumilogistiikka on myös veden käsittelyä. Kaavatyöhön vesistöt vaikuttavat monella tapaa ja vesistöjen virkistyskäytön mahdollisuuksia koetetaan parantaa kaikissa kunnissa. Vesistöt ovat monen asuinympäristön ja matkailukohteen keskiössä. Hiljattain lanseerattu Iisalmen reitin vesivisio on mainio tapa tutustua vesistöjen moniin ulottuvuuksiin.

Kunnissa on tehty viime vuosina paljon vesistötyötä yhdessä, ELY-keskuksen, kuntalaisten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Suomen ensimmäisinä vuosina oli tapana tarkastella vesistöjä ja luontoa pitkälle elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta. Vesistöjä ruopattiin uittoja sekä kuljetuksia varten ja vesistöjen pintaa laskemalla tehtiin uusia viljelymaita. Moni koski sai hartioilleen sähköntuotannon valjaat. Kun näitä toimenpiteitä tarkastellaan ajassa, jossa ne on tehty, niiden välttämättömyyden ymmärtää. Nykyään vesistöjen luonto- ja virkistysarvoa painotetaan kaikessa toiminnassa. Vesistöt ovat merkittävä hyvinvointiympäristö, josta suomalaiset ovat ylpeitä.  Rantatontti ja kodin vesistönäkymä ovat monen suomalaisen haaveita.

Minulla on Iisalmen vesireittiin hyvin henkilökohtainen suhde. Olen syntynyt ja kasvanut sen varrella ja saanut palata veden äärelle ensin lomailijana ja sitten paluumuuttajana. Muistan hyvin lapsuuden kalareissut isäni kanssa Nuottijärvelle. Pystytimme teltan aina samaan Kolmen puun niemeen. Isäni kertoi niemen olleen ennen vedenlaskua saari. Se jäi nuoren pojan mieleen. Olen seurannut mielenkiinnolla Sonkajärven vesistön kunnostushankkeita. Kivisillan remontti ja salmen ruoppaus paransivat Sonkalahden tilannetta merkittävästi ja nyt suunnitteilla on Sonkajärven pinnan nosto.

Vieremällä ruopattiin viime kesänä Nikulanlahti. Kiuruvedelle on tehty pohjapadot Sulkavanjärvelle sekä Niemisjärvelle. Iisalmessa kunnostustoimenpiteitä tehdään Iso-Mustalla ja Kirmanjärvellä. Lapinlahdella suunnitellaan toimenpiteitä Karvalammelle. Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä kuntien vesistöhankkeista.

Tänäkin kesänä moni tarkastelee koti- tai mökkijärveään uistelun ja uimisen yhteydessä. Mikäli ajatus kunnostustarpeesta herää, kannattaa ensin keskustella naapurin kanssa ja ottaa sitten yhteyttä kyseisen vesialueen osakaskuntaan. Nyrkkisääntönä voi todeta, että hanke etenee aina parhaiten, kun kaikki vesistön ja sen vaikutusalueen asukkaat ovat hankkeesta samaa mieltä, joten keskusteluun ja osallistamiseen kannattaa panostaa. Kun idea alkaa hioutua hankeaihioksi, kannattaa olla yhteydessä kunnan, ELY-keskuksen tai esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijoihin.

Vesi tuo ihmisiä yhteen ja luo hyvinvointia. Pidetään vesistöistä huolta ja nautitaan niistä kestävällä tavalla.

 

Mukavaa kesää toivottaen!

Mika Suomalainen

Vieremän kunnanjohtaja

 

Blogin kuva: Alkukesän Rotimojoki Iisalmen reitin Vieremän haaran latvoilla.