Jokaisella vesistöllä ja vesistöalueella on ominaispiirteensä, jotka lisäävät niiden ainutlaatuisuutta ja arvoa, mutta vesien tilasta huolehtiminen vaatii näiden ominaisuuksien ymmärtämistä ja huomioimista. Iisalmen reitillä vesistöt ovat monimuotoisia ja pohjavesivarat merkittävät.
Monimuotoinen Iisalmen reitti
Kiuruveden alueella vesistöt ovat erittäin reheviä ja humuspitoisia sekä matalia, mutta eteläosissa on myös hieman karumpia ja syvempiä vesistöjä. Vieremän alueen latvapurojen veden rehevyystaso on huomattavasti alempi kuin yleisesti reitin alueella, mutta nekin ovat tyypiltään turvemaiden virtavesiä. Etenkin Salahmin alueella runsaat pohjavedet ”laimentavat” pintavesiä ja vaikuttavat niiden ekologiaan. Salahminjärven ja Iso-Iin alueiden järvet tasaavat vedenlaatua. Sonkajärven reitin luonteenpiirteenä ovat pitkät jokialueet läpivirtausjärvineen. Latvavesillä veden väriarvot ovat erittäin korkeita, mutta tasaantuvat hieman alempana. Raudanjoella ja muutamilla muilla osa-alueilla veden rehevyys on hieman alempi kuin Matkusjoen pääreitillä, mutta kuitenkin rehevällä tasolla. Edellä esiteltyjen kolmen osa-alueen vedet virtaavat Kihlovirran, Koljonvirran ja Paloisvirran kautta Poroveteen, jonka rannalle vesiväylien yhtymäkohtaan on muodostunut Iisalmen kaupunkikeskus. Reitin alimpana järvenä on Suomen 41. suurin järvi Onkivesi, joka muodostuu useista selkävesialueista, vieläkin useammista lahtialueista sekä yli kahdesta sadasta saaresta.
Veden erityinen merkitys elämiselle
Iisalmen reitille koottiin jokunen vuosi sitten alueellinen toteutusohjelma, jonka visioksi määritettiin ”Yhteisestä puhtaasta vedestä hyvinvointia ja menestystä Ylä-Savoon”. Huolimatta tai siitä syystä, että alueen vesistöjen tilaa alentavat etenkin rehevyyshaitat, vesivisio osoittaa vesien erityisen tärkeää merkitystä. Toimijat kokivat veden todellakin yhteiseksi voimavaraksi, joka mahdollistaa elinkeinojen ja hyvinvoinnin. Siten myös alueen toimijoiden on otettava vastuuta vesien laadusta ja riittävyydestä. Iisalmen reitin vesivisio ei olekaan mikään projekti vaan pitkäjänteistä toimintaa alueen eduksi. Hankkeilla on toki tärkeä merkitys, etenkin jos ne ovat laajavaikutteisia ja/tai toimijoiden yhteisiä.
Vesitieto kokoaa ja aktivoi
Vesivisiossa tunnistettiin ja esitettiin yhteisen ymmärrettävän vesitiedon merkitys ja tarve. Tätä toimenpidettä on toteutettu Vesiviestillä vaikuttavuutta -hankkeessa, joka on koordinoinut ja aktivoinut alueen toimijoita yhteistyöhön vesivision tavoitteiden saavuttamiseksi. Noin 80 % vesivision toimenpiteistä onkin edennyt. Keskeisenä hankkeen tuloksena suunniteltiin ja toteutettiin iisalmenreitti.fi -verkkosivusto, joka sisältää havainnollista ja yleistajuista tietoa pinta- ja pohjavesistä sekä veden merkityksestä eri toimialoille. Eri toimijat hyödyntävät sivustoa aktiivisesti ja se toimii alueellista vesitietoa kokoavana ja aktivoivana työkaluna.
Kestävä veden käyttö mahdollistaa
Sivusto mahdollistaa vesivision toteutuksen ja etenkin toiminnan jatkuvuuden. Vesivisiossa toimialat määrittivät myös omia tavoitteitaan. Maataloustuotantoa pyritään lisäämään vesistövaikutuksia alentaen ja metsätalouden tavoitteena on monimuotoinen ja tuottava metsätalous puhtaan veden äärellä. Kalavarojen hyödyntämistä monipuolistetaan ja kalakantojen rakennetta ja samalla vesistöjen tilaa parannetaan, mikä edistää myös vesistöjen matkailu- ja virkistyskäyttöä. Puhdas pohja- ja pintavesi sekä toimiva alueellinen vesihuolto turvaavat teollisuuden kustannustehokkuuden ja mahdollistavat kestävään vesien käyttöön perustuvan liiketoiminnan. Vesivisio kytkee kokonaisuuteen myös koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin ja hallinnon unohtamatta kaikille yhteistä luonnon monimuotoisuutta.
Tämä kirjoitus on johdantona ja taustana kesällä ja syksyllä julkaistaville blogeille, jotka nostavat esille useiden toimijoiden arjen työtä Iisalmen reitin ja sen yhteisen vesivision hyväksi.
Hyvää kesää vesistöjen äärellä!
Jukka Koski-Vähälä
Toiminnanjohtaja, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry
jukka.koski-vahala@vesiensuojelu.fi, p. 0500 848171