Vaaksjärvi

Pinta-ala: 100 ha
Syvyys: 1,1 m
Keskisyvyys: 0,6 m
Järvityyppi: Runsasravinteiset järvet (Rr)
Ekologinen tila: Tyydyttävä
Laskennallinen viipymä: 10 vrk
Valuma-alueen pinta-ala: 112 km2
Kunta: Kiuruvesi

Kalliojokea pitkin Kalliojärven vedet vastaanottava Vaaksjärvi on hyvin matala ja sen viipymä on lyhyt. Järvestä lähtevä Vaaksjoki virtaa Niemisjärveen.

Hydrologia

Vaaksjärven vedenpinnan korkeutta on laskettu 0,4 metriä vuonna 1936.

Vedenlaatu

Vaaksjärvi on erittäin rehevä ja erittäin humuspitoinen matala järvi.

Tilaan vaikuttavat tekijät

Valtaosa järveen tulevasta fosforista tulee ihmisperäisestä toiminnasta; pääosin peltoviljelystä, mutta myös metsätaloudesta. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa (2016–2021) esitetty ulkoisen fosforikuormituksen vähentämisen tarve on n. 20 %.

Vaaksjärven valuma-alue kartalla korostettuna (valuma-aluerajaus tehty VALUE-työkalulla). Näytteenottopisteen Vaaksjärvi 019 sijainti merkitty karttaan punaisella pisteellä.

Kesä 1.5.-30.11.

Kokonaisfosfori (µg/l) / Vaaksjärvi 019 (1,4 m)

Karu (< 10) Lievästi rehevä (10-20) Rehevä (20-50) Erittäin rehevä (50-100) Ylirehevä (> 100)

Karu (< 400) Lievästi rehevä (400-600) Rehevä (600-1500) Erittäin rehevä (>1500)

Karu (< 4) Lievästi rehevä (4-10) Rehevä (10-20) Erittäin rehevä (20-50) Ylirehevä (> 50)

Niukkahumuksinen (< 4) Vähähumuksinen (4-10) Keskihumuksinen (10-20) runsashumuksinen (> 20)

Väritön (< 15) Lievästi humuspitoinen (20-40) Humuspitoinen (40-100) Erittäin humuspitoinen (> 100)

mm. särjen ja lohikalojen lisääntyminen häiriintyy (< 5,5) Vesieliöstö sopeutunut elämään (6,0–8,0) Lievästi hapan, tyypillinen arvo Suomessa (6,5–6,8)

Alhainen johtokyky (< 5 mS/m) Sisävedet (5–10 mS/m) Jätevedet (50–100 mS/m)

Pinta (0-1m) Pohja (pohja-1m)

Lähde: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, SYKE

Talvi 1.12.-30.4.